“Kuka haluaa ottaa ruokaa kotiin?”

 

Olen kuullut tämän lauseen lukemattomia kertoja. Väsynyt kokki, joka siivoaa keittiötä on  jättänyt viimeiseksi sen henkisesti kaikista vaikeimman tehtävän. Ylimääräinen ruoka kaadetaan roskiin. Viimeisenä oljenkortena hän kysyy henkilökunnalta apua tietäen, ettei henkilökunta voi oikeastaan auttaa. Roska-astia on demokraattinen. Sinne päätyvät niin kampasimpukat, salaatit kuin lämpimät lihat ja kalat. Mitään ei voida tehdä. Asiakas on vain tilannut liikaa ruokaa buffet-ruokailuun tai jostain syystä ruokaa ei ole mennyt niin paljon kuin ollaan arvioitu. Tähän pitää saada muutos!

 

Buffet-ruokailu on ikivanha tarjoilutapa, joka aiheuttaa kohtuuttoman paljon enemmän ruokahävikkiä muihin tarjoilutapoihin verrattuna. Mielestäni on järjenvastaista, että ravintola tai catering-yritys valmistaa ruokaa ilman tarkkaa tietoa kuinka monta ihmistä sitä nauttii, mitä ruokaa yksittäinen asiakas haluaa syödä, kuinka paljon yksi ihminen tulee syömään ja koska yksittäinen asiakas tulee paikalle. Kaikki tämä johtaa merkittävään ruokahävikkiin, joka voi olla pahimmillaan jopa 40% ostetun raaka-aineen määrästä.

 

Tämän lisäksi voidaan hyvin keskustella mitkä ovat muut “syö niin paljon kuin jaksat”-tyyppisten tarjoilukonseptien seuraukset kansanterveylle mutta jätän tämän aihepiirin suosiolla käsittelemättä tässä yhteydessä.

 

“Koko Suomen ravintola-alan ruokahävikki on 75-85 miljoonaa kiloa vuodessa. Suurin osa hävikistä syntyy linjastoruokailujen tarjoilutähteistä ja ylivalmistetusta ruoasta, joita ei voida hyödyntää uudelleen.” (luke.fi)

 

Ennen kuin voimme vaatia muutosta meidän pitää luoda digitaaliset työkalut, joilla mahdollistamme yrityksiä ja kuluttajia kommunikoimaan keskenään paremmin. Tällä hetkellä olisi erittäin helppoa luoda verkkokauppa työpaikkaruokaloihin. Palvelu olisi hyvin yksinkertainen. Se näyttäisi samalta kuin esimerkiksi Amican viikon lounaslista näyttää jo tänä päivänä. Ainoa ero olisi se, että ruokalajia klikkaamalla valitset yhden viidestä vaihtoehdosta ja maksat ruoasta. Käyttäjälle tulee kuitti sähköpostiin, jota vastaan hän saa syödä perjantaina lounaansa. Näin toimien ravintolan kokki pystyy ostamaan tarkemmin oikean määrän raaka-aineita ja valmistamaan ruokaa sopivasti ruokahävikkiä vähentäen.

 

Diginatiiveille nuorille olisi helppo rakentaa identtinen palvelu, jonka kautta he voisivat kertoa kouluruoan toimittajille ne päivät, milloin he aikovat käydä kaupassa ostamassa lounaansa koulussa syömisen sijaan.

 

Suomessa on jo monta hyvää yritystä ja start upia, jotka yrittävät omalta osaltaan olla mukana ratkaisemassa tätä jättimäistä ongelmaa. ResQclub, Ravintola Nolla, Fredman ja Lassila & Tikanoja, vain muutamia mainitakseni, tekevät parhaansa ruokahävikin ongelman vähentämiseksi. Mielestäni nämä ovat vain laastareita, joilla yritetään tyrehdyttää vuotavaa avohaavaa. Meidän pitää tehdä radikaalimpia muutoksia ja nopeammin. Todeta yhdessä, että jotkut tavat ostaa sekä kuluttaa ruokapalveluja eivät enää vastaa 2020-luvun vaatimuksia. Meidän pitää muuttaa tapaamme ostaa ja kuluttaa, jotta se jälki, jota kulutuksemme jättää Maapallolle olisi huomattavasti nykyistä pienempi.

 

Muutos ei ole niin iso, kuin mitä otsikko antaa ymmärtää. Tarvitaan vain päättäväisyyttä koko alalta.

 

Nuoret kuluttajat ovat jo valmiita muutokselle!

 

Henry Johansson

Yrittäjä

Book&Order